Aika kulkee tohinalla. Syyskuussa alotin talotekniikan ammattiopinnot työn ohessa ja uudet työt huoltokirja- ja energia-asiantinjana verottavat kyllä aikaa kiitettävästi. Koneelle ei iltaisin ehdi. Tarkoituksena on ollut päivittää sivut perjantaisin aina Mesin pentukurssin jälkeen, mutta näin on vain käynyt ... (Sori Riikka!) Kameran puutteen vuoksi mulla ei ole tarjota uusia kuvia, Mesi alkaa olla jo kooltaankin isoa tyttöä,  saa tulla  katsomaan ;)

Mutta se tärkein eli lämmin vesi. Nyt on lämmitysjärjestelmä vihdoin vaihdettu. Aika täpärälle meni kelienkin suhteen, kun olimme ilman lämpöjä 5 viikkoa, luonnollisesti myös ilman lämmintä vettä. Hermoja kiristävää puuhaa aika ajoin, kun keitteli vettä jotta sai siivottua ja aina ei kauheasti naurattanut illasta veden keittäminen, jotta koirien syksyisen rapaiset tassunjäljet sai pestä lattialta. Illat venyivät melkein yöhön ja kumpikin aikuisista oli aamuisin väsyneitä ja kärttyisiä. Kotona alkoi siis olla koleaa monin tavoin ;)

Lauantaina sitten poksautettiin kouhuviini kun vihdoin ja viimein pääsimme lämpimään suihkuun ja talossakin koleat nurkat lämpenivät <3

Mesi pääsi active dogin pentukurssille, jossa olemme kolmesti ehtineet jo käydä. Blondilla menee aina aikansa hoksia uudet jutut, mutta sitten ne tehdään varmasti. Tokon alkeiden (= ohitusta, luoksetuloa, paikallaan oloa, istumista, sivulle tuloa ja maahan menoa) lisäksi kurssilla on tehty agilityn putki, pussi sekä hyppyeste niin että rima on maassa. Putkea Mesi kokeili suorittaa kaikin tavoin ennen kuin suostui tulemaan putken läpi. Kun blondi sen jutun hoksi niin vaikka minkälainen kaariputki meni heti, pussiin sai neitosen viedä myös suoraan.

Jäljellä käytiin todella opettavainen "kurssipäivä" kun hoopoille saapui Nevalan Kati vetämään maastopäivän. Antoi kovasti potkua jatka jälkitreenejä, niin paljon me saimme siellä kehuja, siis jopa ohjaaja :D Mikä parasta, Mesi toi esineruudusta lelun. Jos lajissa on toivoton tapaus niin se on se liinasta pitäjä sitten. Koira on hyvä.

Eilen tein koirille ekat jäljet, jotka ajettiin pimeällä. Mesi jäljesti varmasti ja tuhina vain kuului hiljaisessa metsässä kun likka veteli hajuja ja opasti mut takaisin tielle. Oktalla keppien nosto on välillä vähän niin ja näin, nyt en pystynyt mitenkään vaikuttamaan keppien nostoon, ekalle pysäytin mutta sitten loppui mun hämäränäkö. Niin vaan kaikki kepit nousivat ja iloisin mielin ajoimme kotiin =)